Hulvattomat nuoruusvuodet historiaa

Lapsen tulo muuttaa elämää enemmän kuin ensiajatukselta voisi kuvitella. Tarinat äitiydestä ja sen mukanaan tuomasta elämästä tuntuivat ensin kovin kaukaisilta, koska olen kovin nuori äiti. Minustako sellainen mökkihöperö moppiin ja tutteli-purkkiin liimautunut kotiäiti, jonka hulvattomat nuoruusvuodet ovat auttamattomasti ohi? Vaikka äitiys on välillä myös rankkaa, se kuitenkin palkitsee ja laittaa arvojärjestyksen kertaheitolla uusiksi. Entiseen elämään ei haikaile.

Vastuu

Konkreettisella tasolla äitiys on merkinnyt hoivaa ja huolenpitoa, lapsen perustarpeisiin vastaamista. Aluksi minua kauhistutti se, että olen itseni lisäksi vastuussa pienestä ihmisalusta. Miten osaisin huolehtia hänestä, kun tuntuu etten osaa vielä kunnolla huolehtia itsestänikään.
Onneksi kaikki tämä tulee luonnostaan. Itse huomaisin tekeväni ja nauttivani kotihommista, jotka ennen tuntuivat aika vastenmielisiltä jutuilta. Lapsen saaminen on tehnyt minusta pehmeämmän. Yksi hymy, etenkin se ensimmäinen, antaa elämälle potkua pitkäksi aikaa.

Lapseni kasvattaa myös minua

Näitä tunteita on vaikea eritellä. On vaikeaa sanoa, mikä on muuttunut ja mikä ei, koska elämä lapsen kanssa on niin kokonaisvaltaista. Minä kasvatan häntä ja hän vastavuoroisesti minua, päivittäin ja koko ajan. Elämä ilman lasta tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta.